Median murrokset ihmiskunnan historiassa

Median murrokset ihmiskunnan historiassa

Tiedonvälitys ja media ovat tänä päivänä läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä vahvemmin kuin koskaan aiemmin. Ja myös täysin erilaisessa roolissa kuin koskaan aiemmin. Perinteisen median rinnalle on noussut välitön ja katkeamaton informaatiotulva Internetin ja teknologian kehittymisen myötä. Siinä missä vielä muutama vuosikymmen sitten maailman tapahtumista saatiin lukea vasta jälkikäteen seuraavan päivän sanomalehdestä, pystytään nykyään keskustelemaan toisella maapalloa samaan aikaan tapahtuvista asioista reaaliaikaisesti ympäri maailmaa olevien henkilöiden kanssa.

Mutta ennen digitaalisen median vallankumoukseen tutustumista on syytä tarkastella ensin mediaa ja tiedonvälitystä yleisellä tasolla. Kuinka media ylipäätään määritellään tai kuinka media määrittelee seuraajansa ja miten perinteisen ja digitaalisen median vaikutukset ja viestit eroavat toisistaan.

Mutta ennen digitaalisen median vallankumoukseen tutustumista

Mediologia eli filosofinen lähestyminen median aikakausiin

Mediateknologian kehitysaskeleet ja tiedonvälityksen muuttuminen ovat merkinneet vahvasti tietynlaisia virstanpylväitä historian suurten paradigmaattisten muutosten aikoina. Median tutkiminen on jo itsessään noussut merkittäväksi tieteenalaksi. Ranskalainen filosofi Régis Debray on tullut tutuksi tällaisen niin sanotun mediologian edustajana eli eräänlaisena tiedotusvälineiden filosofian luonnostelijana. Hän esittää, että tiedonvälitykseen käytettävien teknologioiden historialliset aikakaudet voi lukea kolmeen eri ryhmään, jotka ovat logosfääri, grafosfääri ja videosfääri. Näillä kolmella mediasfäärin kaudella voidaan esittää pelkistetysti mediologiaa sekä median ja yhteiskunnan valtarakenteita.

Logosfäärinen kausi perustuu vahvasti uskonnollisesti värittyneeseen symboliikkaan. Pääosassa oli papillinen viestintä, joka oli uskonnollista profetointia, ja uskonto toimi myös perusteena tottelevaisuudelle ja ratkaisut perusteltiin pyhyydellä. Tuolloin kirjoitetussa muodossa oleva viesti oli median perusmuoto. Grafosfäärisellä kaudella pelkän kirjoituksen tilalle tuli painettu sana, ja viestintä perustui maallistuneen älymystön tuottamiin julkaisuihin. Uskonnon sijasta pääosaan ratkaisujen perustelussa nousi tieteellinen totuus, ja viestivirtoja ohjasivat poliittiset ratkaisut.

Kolmas ja nykyinen mediasfääri Debrayn mukaan on niin kutsuttu videosfääri, jossa painetut ja kirjoitetut viestit saavat väistyä audiovisuaalisen viestinnän alta. Viestivirtoja eivät ole enää säätelemässä papiston tai poliittisen vallan edustajat, vaan taloudellinen valta. Ylimpinä vaikuttajina toimivat median edustajat. Kun logosfääristä kautta leimasivat myytit ja logosfääristä logiikka, niin videosfäärisellä kaudella vaikutus tapahtuu imagon kautta mielikuvitukseen vedoten.

Debrayn esittämän mediologisen mallin mukaan tiedonvälitysteknologia on ottanut yhteiskunnassamme erittäin suuren, jopa kaikkivaltiaan roolin kaikissa kulttuurin osa-alueissa. Media on vastuussa levittämämme ja kuluttamme informaation muodosta, minkä lisäksi se muokkaa havaintojamme poliittisesta, sosiaalisesta ja ekonomisesta ympäristöstämme ja yleisestä käsityksestämme siitä, mikä on totta.

Mediologia eli filosofinen lähestyminen median aikakausiin

Tiedonvälityksen varhaiset vaiheet

Tiedonvälitys ja sen laajalle ulottuvat vaikutukset ovat olleen läsnä siitä lähtien, kun ihmiskunta alkoi kasaantua heimoiksi ja myöhemmin yhteiskunniksi kehittäen samalla kommunikaatiomenetelmiään ihmisten kesken. Ihmiskunta on aina etsinyt tapoja saada ihmisen ääni kantamaan kuuloetäisyyden yli ja saada puettua ihmisen ajatukset pysyvämpään muotoon. Varhaisimpia luolamaalauksia ei voi pitää lainkaan sen vähäisempinä kuin tämän päivän televisio-ohjelmia tai aikakauslehtiä.

Tiedonvälityksen järjestelmällistä analysointia, median tunnistamista ja sen vaikutusten tutkimista ihmisten jokapäiväiseen sosiaaliseen elämään ei ole kuitenkaan tutkittu kuin vasta muutaman vuosikymmenen ajan. Aikansa johtaviin yhteiskuntakriitikoihin kuulunut Thomas Carlyle tosin sanoi jo 1830-luvulla, että painokoneen keksiminen tuhosi feodalismin ja johdatti ihmiskunnan moderniin aikaan. Myös Platon osoitti kirjoitetun tekstin voiman jo 2 500 vuotta sitten, mutta mediaan ja sen vaikutuksiin ei ole luotu yhtä kattavasti huomiota koskaan aiemmin ihmiskunnan historian aikana kuin nykyään.

Eräs tiedonvälityksen merkittävimmistä murroksista tapahtui 1800-luvun myötä, kun uusi ilmiö, tiede, löi uskonnot ja jumaluusopin valtaistuimeltaan. Kun läntisessä maailmassa lähestyttiin 1800-luvun vaihdetta ja teknologista murrosta, ilmapiiri oli täysin ennenkokematon. Darwin oli juuri luonut uskottavalta tuntuvan teorian evoluutiosta, joka oli kuin isku viktoriaanisen ajan uskonnollisten piirien kasvoille. Samaan aikaan myös monet muut edistykselliset filosofian haarat ja tieteet nostivat päätään, mukaan lukien sosiaaliset tieteet, kuten sosiologia, psykologia, antropologia ja muut vastaavat.

Nykyisin käyttämämme sanan media toi käyttöön mediateorian isä, kanadalainen kulttuurifilosofi Marshall McLuhan, jonka pääteoksena pidetään vuonna 1964 ilmestynyttä kirjaa Ihmisen uudet ulottuvuudet (Understanding Media: the Extensions of Man). McLuhan kirjoitti kuuluisan sanonnan ”väline on viesti” eli englanniksi ”medium is the message”. Tällä hän ajoi takaa sitä, että käytetyn välineen vaikutuksiin verrattuna median sisältö ei ole juurikaan merkittävä.

Sosiaalisen median aikakausi

Sosiaalisen median aikakausi

Tiedonvälityksen ja median siirtyminen Internetiin ja niin sanottuihin monimediakanaviin oli vasta esimakua tulevalle uudelle murrokselle, sosiaaliselle medialle. Sosiaalinen media on tietokoneperusteista teknologiaa, joka mahdollistaa ideoiden ja informaation jakamisen sekä virtuaalisten verkostojen ja yhteisöjen luomisen. Sosiaalinen media perustuu luonteeltaan Internetiin, ja se tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden helppoon sähköiseen kommunikaatioon ja henkilökohtaisen informaation tai muunlaisen sisällön kuten videon ja kuvien jakamiseen. Sosiaalista mediaa käytetään tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen avulla joko verkkopohjaisen sivuston tai sovelluksen kautta. Usein sosiaalista mediaa käytetään viestien vaihtamiseen.

Sosiaalinen media ja Internetissä tapahtuva vuorovaikutteinen kanssakäyminen voi sisältää useita erilaisia tietoteknologian avulla tuotettuja toimintoja ja palveluita, kuten valokuvien jakamisen Instagramissa, sosiaalisen pelaamisen Pokerstarsilla, videoiden esittämisen Vimeossa sekä sosiaalisten ja yritysverkostojen käyttämisen LinkedInissä. Yksittäiset ihmiset käyttävät sosiaalista mediaa esimerkiksi yhteyden pitoon ystävien ja sukulaisten välillä, verkostoitumiseen, löytääkseen samanhenkisiä ihmisiä ja jakaakseen erilaista sisältöä.

Sosiaalisen median käyttö ja kattavuus ovat kasvaneet viime vuosina räjähdysmäisesti, eikä kasvu tunnu osoittavan pysähtymisen merkkejä. Kun vuonna 2005 aikuisväestöstä noin 5 prosenttia käytti jotain sosiaalisen median kanavaa, odotetaan käyttäjien määrän olevan vuoden 2018 lopussa jo 2,5 miljardia.

Median kehityskaari on kulkenut ihmiskunnan historian aikana pitkän matkan. Mediaa on käytetty ohjaamaan, opettamaan, muokkaamaan mielipiteitä, herättämään ajattelemaan, eksyttämään ja opastamaan. Käsitys mediasta on aina heijastanut ihmiskunnan historian murroksia. Tällä hetkellä elämme jälleen uuden teknologian ja tiedonvälityksen murroksen aikaa, eikä media tule olemaan enää koskaan entisensä.