Sanomalehti Suomessa

Sanomalehti on ollut merkittävä joukkoviestintäväline yhteiskunnassa jo satojen vuosien ajan. Joukkoviestinten historia ulottuu tietenkin jo viidakkorumpuihin, savumerkkeihin ja vainovalkeisiin. Esimerkiksi Suomessa ensimmäinen järjestelmällinen joukkoviestintäväline olivat kirkoissa toimitettavat jumalanpalvelukset, joiden yhteydessä luettiin maallisia kuulutuksia. Kirkon kuulutukset vähentyivät 1800-luvun lopulla lehdistön ja lukutaidon yleistyessä, mutta kaikki julkiset asiat kuulutettiin silti Suomessa vielä vuoteen 1925 saakka kirkossa.

Saksassa aloitti jo vuonna 1609 ensimmäinen säännöllisesti ajankohtaisista aiheista kirjoittanut sanomalehti. Suomessa alkoi ilmestyä vuonna 1771 turkulaisen Aurora-seuran ruotsinkielinen lehti Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo ja vuoden 1776 ajan julkaistiin ensimmäistä suomenkielistä sanomalehteä nimeltään Suomenkieliset Tieto-Sanomat. Vanhin Suomessa edelleen ilmestyvä suomenkielinen sanomalehti on Keskisuomalainen (edeltäjä Keski-Suomi 1871) ja vanhin edelleen ilmestyvä suomalainen sanomalehti on ruotsinkielinen Åbo Underrättelser (1824). Suomen suurin sanomalehti on Helsingin Sanomat.

Sanomalehti Suomessa

Erilaiset sanomalehdet

Sanomalehti on monisivuinen ajankohtaista uutistietoa sekä tavallisesti myös ilmoituksia ja mainoksia ja muuta sisältöä sisältävä painate, joka ilmestyy useita kertoja viikossa tai päivittäin. Suomessa sanomalehdet jaotellaan usein koko Suomeen leviäviin valtakunnallisiin lehtiin, maakuntalehtiin, maakuntaa pienempien alueiden päälehtinä toimiviin aluelehtiin, yhden tai muutaman kunnan alueella ilmestyviin paikallislehtiin, mainostuloin rahoitettuihin lukijalle ilmaisiin ilmaisjakelulehtiin sekä vasemmistolaiseen työväenliikkeeseen sitoutuneisiin työväenlehtiin.

Neljästä seitsemään päivään viikossa ilmestyviä sanomalehtiä kutsutaan päivälehdiksi. Suomessa noin ilmestyvät noin 200 sanomalehteä voidaan jakaa tilattaviin tai ostettaviin sanomalehtiin ja ilmaisjakelulehtiin. Ilmaisjakelulehdet ovat täysin mainosrahoitteisia ja niitä jaetaan kotitalouksiin erikseen tilaamatta. Myös maksulliset lehdet saavat merkittävän osan tuloistaan niissä julkaistavien ilmoitusten myynnistä.

Suomessa sanomalehdet tilataan yleisesti kotiin vuosi- tai kestotilauksella, mikä poikkeaa monesta muusta maasta, missä lehtiä ostetaan yleisemmin irtonumeroina esimerkiksi lehtikioskeista.

Suomen suurimmat sanomalehdet

Vuonna 2011 tehdyn Kansallisen Mediatutkimuksen yhteydessä selvitettiin Suomen lukijamääriltään suurimmat sanomalehdet. Lehden levikki taas kertoo lehden numeroiden keskimääräisen myynnin. Tutkimuksen mukaan lukijamäärältään kymmenen suurinta lehteä Suomessa olivat vuonna 2011 Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Iltalehti, Maaseudun Tulevaisuus, Aamulehti, Turun Sanomat, Kauppalehti, Kaleva, Keskisuomalainen ja Savon Sanomat. Lukijamäärät vaihtelevat Savon sanomien noin 150 tuhannesta Helsingin Sanomien yli 900 tuhanteen lukijaan.

Sanomalehden tekeminen

Sanomalehden numeron laatiminen alkaa lehden toimituksessa. Toimituksesta lähetetään uutispaikalle toimittaja ja valokuvaaja ottamaan selkoa tapahtumista ja dokumentoimaan tilanteen. Toimituksessa aineisto käsitellään artikkeliksi, jonka lehden taittaja asettelee lehden sivuille taittovaiheessa.

Taitosta lehti lähetään sähköisinä tiedostoina painoon, jossa sivut avataan ja niille tehdään värierottelu. Tiedostoista erotetaan neliväritulostusta varten CMYK-värit, joiden avulla tehdään neljä eri painopintaa. Painokoneella painetaan jokainen väri painolevyillä painettaviin kohtiin paperirullalle. Paperiradat siirtyvät taittolaitteelle, joka halkaisee paperit ja ohjaa ne päällekkäin, katkaisee paperin lehden koon mukaiseksi ja taittaa lehden. Tämän jälkeen lehden toimitetaan tilaajille.

Sanomalehden tekeminen

Sanomalehtien lukeminen Suomessa

Suomessa on sanomalehtien alalla hyvin runsaasti tarjontaa ja lehtinimikkeitä asukaslukuun suhteutettuna. Vaikka levikkimäärät ovatkin pienentyneet 2000-luvun aikana muun muassa verkkosanomalehtien lisääntyneen käytön myötä, Suomi on edelleen vahva sanomalehtimaa. Väkilukuun suhteutettuna Suomessa julkaistaan enemmän seitsemänpäiväisiä sanomalehtiä kuin missään muualla maailmassa ja sanomalehtien seuraaminen kuuluu päivittäisiin rutiineihin valtaosalla väestöstä. Suurimmillaan sanomalehtien tilauslevikit niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa olivat 1980-luvun lopussa, josta ne ovat kääntyneet kaikkialla laskuun. Syyksi tähän on nähty sanomalehden ja muiden medioiden, kuten television, internetin ja ilmaisjakelun, välisen kilpailun kasvaminen, kohonneet tilaushinnat ja väestöä koskevat rakennemuutokset.

Jo vuonna 2012 uutisoitiin, että sanomalehtiä säännöllisesti lukevat nuoret menestyivät paremmin Pisa-tutkimuksissa kuin lehtiä harvoin tai ei ollenkaan lukeneet nuoret. Lyhyisiin uutisjuttuihin verrattuna sanomalehdissä julkaistavien laajempien ja taustoittavien juttujen avulla nuoret voivat oppia ajattelemaan kriittisesti, ja sanomalehtien lukemisen on havaittu parantavan nuorten yleissivistystä.