Tutkiva journalismi

Lehdistöstä puhutaan monesti niin sanottuna neljäntenä valtiomahtina tai vallan vahtikoirana, joka valvoo vallan kolmijako-opin mukaisten lainsäädäntövallan, tuomiovallan ja toimeenpanovallan toimia ja kirjoittaa niiden väärinkäytöksistä. Lehdistönvapautta pidetäänkin demokratiassa perusoikeutena. Lehdissä, televisiossa, radiossa, internetissä ja kirjoissa julkaistua uutisointia kutsutaan myös journalismiksi. Journalismia harjoittavien toimittajien tehtävänä on esittää heidän keräämäänsä ja varmentamaansa eriteltyä tietoa joukkoviestimien avulla. Perusteellista ja kriittistä toimitustyötä taas kutsutaan tutkivaksi journalismiksi.

Mitä tutkiva journalismi on

Perinteinen uutisjournalismi on tiedonvälittämistä ja neutraalia uutisointia muiden tuottamien tietojen ja materiaalien perusteella. Tieto voi olla yhteiskunnallisesti merkittävää tai osin viihteellistä, ja se voi pohjautua esimerkiksi valtion, poliisin tai muiden viranomaisten tiedotteisiin. Tutkivassa journalismissa sen sijaan tyypillistä tutkija Heikki Kuutin väitöskirjan mukaan on journalistin oma tutkiva työtapa sekä tutkimuksen kohde, joka on yhteiskunnallisesti merkittävä asia, joka on salattu tai jonka julkistaminen on kiusallista.

Tutkivassa journalismissa pääosassa on toimituksen oma tutkimus, jossa käsiteltävään asiaan ja sen osapuoliin pureudutaan syvemmälle kuin päivittäisjournalismissa, joka on pitkälti riippuvainen muiden antamasta materiaalista ja aineistosta ja käyttää monesti tukenaan vain esimerkiksi asiantuntijalausuntoja tai haastatteluja aiheesta.

Suomessa

Suomessa tutkivaa journalismia ovat näkyvimmin ja tärkeimmin harjoittaneet Yleisradion MOT ja Helsingin Sanomien tutkiva ryhmä. Aihe on noussut Suomessa kiinnostavaksi vasta 1990-luvulla, jolloin tutkivan journalismin aiheet keskittyivät vallankäytön kritisoimiseen. MOT aloitti vuonna 1996, jonka jälkeen tutkivan journalismin käytännöt ovat vakiintuneet Yleisradiossa. Helsingin sanomien tutkiva ryhmä perustettiin vuonna 1998. Näiden lisäksi myös muuan muassa MTV Uutisilla on oma vuonna 2014 perustettu tutkivan journalismin ryhmänsä.

Tutkiva journalismi yleistyi 2000-luvulla, mutta median taloudellinen kehitys on johtanut useiden tutkivalla otteella toimineiden asiaohjelmien lakkauttamiseen. Yleisradiossa näitä olivat esimerkiksi Ajankohtainen kakkonen ja Silminnäkijä. Myös MTV3 lopetti oman 45 minuuttia -ohjelmansa tekemisen. Ohjelma palkittiin aiemmin muun muassa journalistipalkinnolla, ja MTV 3 Uutiset kertoi tutkivan journalismin olevan yksi sen toiminnan kivijaloista. Televisio-ohjelmista jäljelle jäi vielä Ylen MOT.

Perustettaessa Yleisradion MOT-ryhmää tavoitteena oli perusteellinen faktojen selvittäminen. MOT keskittyy instituutioiden ja yritysten epäselviin toimiin ja rikollisuuteen. MOT:n Ari Korvolan mukaan aiheet ovat usein lähtökohdiltaan yhteiskunnallisia, minkä vuoksi ohjelmissa käsitellään valtaa ja vallankäyttöä. Ohjelma on pyrkinyt rikkomaan myyttejä ja nostamaan käsittelyyn kiinnostavia ja ajankohtaisia aiheita, joilla on vaikutuksia yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Menettelytavat

MTV3 Uutisten lakkautetun 45 minuuttia -ohjelman vastaava tuottaja Jussi Eronen kertoi useiden tutkivan journalismien juttuvinkkien tulevan yleisöltä. Hänen mukaansa pelkät toimittajien ideat eivät riitä kattavaan journalismiin, vaan he tarvitsevat laajan lähdeverkoston tukea. Ohjelman toimitus saikin vielä vuonna 2011 yleisöltä viikoittain jopa 200 juttuvinkkiä. Lähdesuojan vuoksi vihjeiden antajien nimiä ei paljasteta eteenpäin, mutta monet lähteet ovat silti epäluuloisia eivätkä halua esimerkiksi keskustella puhelimessa. Eronen kertoo, että juttua varten tarvittavia keskusteluja on käyty ”kaikenlaisissa huuruisissa autoissa ja hämyisissä kuppiloissa”.

Tärkein työkalu tutkivassa journalismissa on alkuhypoteesi, jonka avulla journalisti lähtee vahvistamaan tietojaan ja olettamuksiaan. Hypoteesi voi syntyä vihjeiden tai muuten hallussa olevien faktojen pohjalta. Aluksi hypoteesista selvitetään sen sisältämät mahdolliset epäkohdat ja niiden kiinnostavuus, jotta saadaan selville, onko hypoteesi ylipäätään tutkimisen arvoinen.

Tutkivan journalismin tutkimusmenetelminä suositaan sellaisia käytäntöjä, joiden avulla pyritään siihen, että kukaan ei tiedä journalistin tutkivan aihetta. Näin saadaan kasattua tarvittava tieto salassa ja haastateltavat voidaan kohdata valmistautuneena. Kun hypoteesi on valittu tutkimuskohteeksi, tutkiva journalisti aloittaa tutkimuksen avoimista tietolähteistä, kuten julkisista dokumenteista ja aiemmista uutisista. Tutkivan työn jälkeen journalisti kohtaa haastateltavansa vahvistaakseen jo hankkimansa faktat.

Jussi Eronen